Sateisempi kesä on puutarhan näkökulmasta sekä hyvä että vähän hankala. Tänä kesänä ei ole tarvinnut ravata nurmikkoa eestaas kastelukannu kourassa. Ei ole tarvinnut sydän syrjällään miettiä uusien istutusten selviytymistä armottomasta heinäkuun paahteesta.
Toisaalta puutarhan herkkähipiäiset kaunottaret, pionit ja ruusut – ohittavat kukintansa huippuhetken tavallistakin nopeammin. Omasta mielestäni ränsistyväkin pioni on onneksi kaunis! Viime vuonna istutettu pionipenkki palkitsi jo niin runsaalla kukinnalla, että piti tehdä komeiden kukintojen tuentaan hätäratkaisu. Nyt onkin hyvä pohdiskella jotain esteettisempää vaihtoehtoa ja askarrella ensi kesäksi jotain. Uuden pionipenkin värit muuttuvat karmiininpunaisesta valkoiseen – ja jokainen lajike ei vielä tänä kesänä jaksanut kukkia, mutta kasvusto näytti jo kaikin puolin rehevältä!
Viime vuonna sade tuhosi juhannusruusun kukinnan huippuhetkellä. Tänä vuonna menivät jo nuput. Onneksi kaikki ruusut eivät ole aivan niin herkkiä – osa pensas- ja köynnösruusuista kukkii sen verran pitkään, että kukista ja ihanasta tuoksusta pääsee nauttimaankin. Pakkohan osan on sattua poutaiseen jaksoon!
Mikä juttu tämä omituinen vihreän sävy on puutarhan apuvälineissä? Bilteman kaaret ovat samaa sävyä ja ruma muovinen roskis ainakin läheistä sukua. Ei toivoakaan, että se häviäisi kasvustoon. Musta olisi huomattavasti parempi, etenkin mattaisena. No, ensi vuonna kaunottarille jotain mukavamman näköistä!
Pionipenkki on pihan keskellä ja yhdeltä sivulta sille muodostavat taustaa viime kesänä istutetut japaninhappomarjat. Näkymässä tästä suunnasta kohti oleskelualuetta alkaa olla sellaista runsautta ja kerroksellisuutta, jota haenkin. Kunhan kasvustot tästä vielä vankistuvat parin vuoden ajan, se jäsentyykin paremmin.
Keskikesän kukinnan väri on karmiininpunainen. Kuusaman ja alppikärhöjen lisäksi hyvään vauhtiin on päässyt yksi köynnösruusuista. Se vasta aloittelee kukintaansa, nuppuja on todella runsaasti! Vielä ei vihertunneli ole valmis kumminkaan… …polun reunan istutukset sen sijaan ovat rehevöityneet yhdessä vuodessa yli odotusten!Ehkä suurimman muutoksen kokenut alue on talon ja sisääntulotien välinen alue, joka oli kärsinyt hirsien säilytyksestä nurmikolla. Vanhojen omenapuiden väliin tehtiin uusi kukkapenkki, joka sai saman tien rehevyyttä kesäkukista. Unikko, kesäharso ja ruiskaunokit viihtyvätkin aurinkoisella paikalla hyvin.Tässä kesän unikkokaunottaret!Uuden kesäkukkapenkin unikonsiemenet ostin nekin pioniunikoina – mutta vain osa on kerrattuja. Tumman punavioletit sävyt ovat kuitenkin niin kauniita, että en viitsi olla asiasta pahoillani.Sudenporkkanan sain esikasvattamalla aivan valtaviksi puskiksi. Varmaan tämä on monen silmään ihan koiranputken näköinen – itse nautin sen ilmavasta keveydestä. Kumppaniksi kasvatetut kasvit eivät sensijaan onnistuneet aivan niin hyvin. Sinänsä upeat kirjosalviat ovat liian lyhyitä – ja jättiverbena lähti alkuun niin hitaasti, että se ei taida millään ehtiä sudenporkkanan seuraan.Pihalla nököttää myös Tori.fi:stä pikkurahalla löytynyt täysin käyttökuntoinen vanha tassuamme. Se olisi saattanut päätyä kesäkylpyläksi, jos loma-ajaksi olisi sattunut kunnon helleaalto. Nyt se vaan odottelee pääsyään tulevaan uuteen kylpyhuoneeseen.
